Historia

Maaseutuväestön huomiota ansaitsee

Tuusulan Järvenpään asemakylässä oli 1920-luvun lopulla noin 2000 asukasta. Järvenpään kartanon omistaja Bjarne Westermarck halusi vauhdittaa kylän kehitystä asettumalla oppikouluhankkeen puuhamieheksi. Tuohon aikaan lukiokoulutus oli pitkien matkojen päässä, koska Hyvinkäällä ja Keravalla toimivat vain keskikouluasteen käsittävät oppikoulut. Keravalaisten vastustuksesta huolimatta alueen ensimmäinen myös lukioluvan sisältävän oppikoulun aloituslupa saatiin ja kannatusyhdistyksen ylläpitämä Järvenpään yhteiskoulu aloitti syyskuussa 1928 Karjalan kannakselta tuodussa huvilassa, jota alettiin kutsua ”Nahkalinnaksi”. Koulu sijoittui Westermarckin lahjoittamalle tontille Maatalousnormaalikoulun peltojen tuntumaan nykyisen Urheilukadun varteen.

Koulun rehtoriksi kutsuttiin maisteri Vihtori Raevuori Tuusulan kansanopistosta. Hän ideoi ”maatalouspainotteisen” opetussuunnitelman, joka sisälsi sovellettua luonnontietoa ja tytöille käsitöitä ja kotitaloutta. Koulun erikoisuus oli pikakirjoitus, joka kuului pitkään pakollisena keskikouluasteen opetussuunnitelmaan ja jota rehtori Raevuori itse opetti aina vuoteen 1963 saakka. Koulua markkinoitiin mm. Helsingin sanomien etusivulla otsikolla ”Järvenpään yhteiskoulu – maaseutuväestön huomiota ansaitsee”. Alkuvaiheessa noin puolet oppilaista tuli maatalouden piirissä työskentelevistä perheistä. Rehtori Raevuoren toimet tukivat koulun painotuksia: Hän hoiti sivutoimenaan eduskunnan pikakirjoittajan ja Uuden Suomen maatalousosaston toimittajan tehtäviä.

Jatkuvaa kasvua ja rakentamista

Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1931 Nahkalinnan vierelle. Koulun oppilasmäärä kasvoi tasaisesti ja nuorekas opettajakunta kannusti oppilaita hyviin suorituksiin. Opettajakunta järjesti mm. maksuttomia kesäkursseja lisäopetusta tarvitseville. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1936. 25-vuotisjuhlassa vuonna 1954 esitettiin koulun entisten oppilaiden valmistama kantaatti, jonka oli säveltänyt Joonas Kokkonen ja sanoittanut Marjatta Kurenniemi.

Oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti 50- ja 60-luvuilla siitä huolimatta, että lähikuntiin perustettiin uusia myös lukioasteen käsittäviä kouluja. Koulurakennusta laajennettiin useaan otteeseen: kerroslukua korotettiin, luokkia ja muita toimintoja sijoitettiin kellarikerrokseen. Lukiosiipi valmistui 1970-luvun alussa. Yksityinen oppikoulu siirtyi Järvenpään kaupungin omistukseen 1976, jolloin kokonaisoppilasmäärä oli noin 1200 ja josta lukioasteella oppilaita oli vajaa 300.

Koulua laajennettiin ja saneerattiin vuosina 1980-1982 lähinnä perusopetuksen tarpeita silmälläpitäen. Lukiopaikkoja tarvittiin lisää ja aloituspaikkamäärä nostettiin 180:een syksyllä 1982. Oppilasmäärä vakiintui 1980-luvulla noin 500:aan ja Järvenpään lukiosta tuli nk. suurlukio, jonka jakaminen kahtia oli suunnitelmissa aina 1990-luvun alun lamavuosiin saakka.

Korkeakoulumainen kaupunkilukio – vaihtoehto perinteisille yleis- ja erikoislukioille

Lukion muuttuminen luokattomaksi ja se, että valtionosuusperusteet eivät enää suosineet pieniä lukioyksiköitä aiheuttivat sen, että suunnitelmat kahden lukion mallista haudattiin vähin äänin 1990-luvun puolivälissä. Tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja ahtaus kärjistyivät samalla kun opiskelijamäärä jatkui kasvuaan niin, että se alkoi lähestyä 700:aa. Eri vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen alkuvuodesta 1996 käynnistyi uuden lukiorakennuksen suunnittelu. Opettajakunta tarttui innolla haasteeseen ja nopeasti tuotettiin hankekuvaus, joka perustui käsitykseen muuttuvista opettajan ja opiskelijan rooleista sekä uuden teknologian vaikutuksista oppimisympäristön muotoutumiseen. Suunnitteluvaiheessa hahmottui kuva oppilaitoksesta, joka hakee malleja korkeakoulumaisesta miljööstä, luo yhteisöllisyyttä, antaa opiskelijoille lisää mahdollisuuksia erikoistumiseen ja vastuuta.

Pääsuunnittelijaksi valittiin keväällä 1997 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm, jossa rakennuksen suunnittelu käynnistyi opettajakunnassa laaditun hankekuvauksen ja siihen liitetyn tilatarvelaskelman pohjalta. Rakennuspaikaksi valittiin nk. Piirosen tontti, joka oli noin 20 vuotta aiemmin varattu Järvenpään toisen lukion sijaintipaikaksi. Lukion rakennuspaikalla sijaitsi aiemmin Borisoffin kauppapuutarha. Rakennushankkeen toteutuminen siirtyi alkuperäisesti kolmella vuodella lopulta siksi, että kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1997, että hankkeen eteneminen pysäytetään ja käynnistetään uudelleen sitten kun sille saadaan valtionapu. Valtionapu myönnettiin ja rakentaminen alkoi tammikuussa 2002. Opiskelijat ja opettajat aloittivat uudessa koulutalossa elokuussa 2003. Vihkiäisjuhlassa lokakuussa sai osittain kadoksissa ja unohduksissa ollut Joonas Kokkosen juhlakantaatti vuodelta 1954 uusintaesityksen.

Hankkeen lopputulos ylitti monessa mielessä odotukset. Hankkeen yksityiskohdat täsmentyivät suunnittelun loppuvaiheessa ja toteutuksen aikana erittäin ammatti- ja yhteistyötaitoisen pääsuunnittelijan haastaessa käyttäjiä näkemään tarpeet ja tarkoituksenmukaiset valinnat tulevaisuuden kannalta. Järvenpääläisittäin mittava hanke sai kaupungin virkamiesjohdon ja luottamusmiesten varauksettoman tuen ja niin hanke vietiin päätökseen ilman heikennyksiä. Järvenpään lukiosta on tullut nykyaikaisen lukion esikuva, johon ovat käyneet tutustumassa tuhannet kouluasiantuntijat eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Lukion vetovoima kasvoi odotetusti ja opiskelijamääräkatoksi arvioitu 950 ylitettiin syksyllä 2006.